Kouvolan Sanomissa oli tänään (pe 3.10) otsikko "lasten juopottelu hurjassa kasvussa Kouvolan seudulla". Jutussa käy mm ilmi, että poliisin tekemät lastensuojeluilmoituikset tulevat tänä vuonna ylittämään huikean 500 ilmoituksen rajan. Kouvola tuskin on erityisen suuri poikkeus koko maata ajatellen; täällä vain ollaan tehokkaita ja poliisi lukee lastensuojelulakia niinkuin se on kirjoitettu.

Vähän yli 40 vuoden poliisikokemuksella on sellainen tuntuma, että lasten ja varhaisnuorten alkoholin käyttö on jonkinäköistä aaltoliikettä. Viina on aina kuulunut kuvaan, mutta kyllä parin viime vuoden meno on herättänyt monta kysymystä. Käyttöä ei oikein voi selittää lasten tai nuorten syrjäytymisellä. Tai sitten me kaikki ollaan syrjäytyneitä, sillä ylimalkaisen havainnon mukaan poliisin haaviin on päässyt lapsia ihan kaikenlaisista perheistä ja ihan kaikenlaisista sosiaaliryhmistä.

Onneksi ongelmakäyttäjien ja monta kertaa vuodessa kiinni jääneiden osuus on aika pieni. Tämä kertoo siitä, että kun edes joku, tässä tapauksessa me poliisit, hyvällä asenteella puutumme lasten ja varahainuorten kasvuhäiriöihin riittävän ajoissa. niin se näyttäisi olevan vaikuttava keino ehkäistä suuremmat vauriot. Toivottavasti poliisiministeri Holmlund pääsee pikkuhiljaa sisälle vastuualueensa huolista ja ryhtyy jämäkästi hoitamaan asiaa niin, että öisille kaduille ja toreille riittäisi edes poliiseja.  

En tiedä, kuinka monta lastensuojeluilmoitusta varsinaiset kasvatuksen (koulut +) ja nuorisotyön ammattilaiset ovat tehneet, mutta luulen niitä olevan vähemmän ja jos luuloni on oikea, niin sitten pitää kysyä miksi. Missä on kuntien ja seurakuntien erityisnuorisotyöntekijät silloin kun lapset ja varahaisnuoret kokoontuvat Veikko Talven puistossa? Tiedän muutaman tosiahkeran ja nuorten pariin uskaltavan kunnan työntekijän, mutta useampikin siellä voisi olla. Toimintatavoissa voisi olla vähän miettimisen sijaa?

Vaikka edellä patistelin vastuuministeriä huolehtimaan poliisin riittävyydestä, niin ongelmaa ei pitäisi liikaa polisisoida. Se on koettava ennenmuuta kotien ja muiden ammattikasvattajien asiaksi.
Mikko Kvist on oikeassa vaatiessaan vanhempia ottamaan lisää vastuuta jälkikasvustaan. Vain kotisohvalla käytävien keskustelujen ja siellä laadittujen toimintasuunnitelmien kautta tilanne saadaan hallintaan.

Kaikenlaiset nisäkkäät ovat vuosimiljoonia osanneet kasvattaa jälkeläisiää ilman korkeakouluopetusta. Vaikka maailma on paljon muuttunut, niin ei se ole muuttunut niin paljon, etteikö kasvatuksen ja ohjauksen perussäännöt olisi edelleen voimassa. Arvot pitää panna oikeaan järjestykseen, pitää aloittaa ajoissa ja pitää olla pitkäjänteinen ja johdonmukainen. - Kyllä 1960 -luvullakin syntyneet vanhemmat osaavat lapsiaan kasvatta, jos vain niin tahtovat.

Nelikymppiset isät ja äidit ottakaa itseänne niskasta kiinni, pienistä probleemista huolimatta pysykää lujasti liitossanne ja tehkää se, minkä esi-isänne ja äitinne ovat tuhansia vuosia ennen Teitä tehneet. Kyllä Te siihen pystytte. Se on tahtokysymys.
ar.