Ihmisten sairauksien hoitaminen on jaettu karkeasti kolmeen tasoon. Terveskeskustasoiseen hoitoon, alue- ja keskussairaaloista saatavaan erikoissairaanhoitoon sekä vaativaan erikoissairaanhoitoon, jota on saatavissa yliopistollisista keskussairaaloista. Kunnat omistavat suoraan tai kuntayhtymien kautta kaikki terveyskeskukset ja erikoissairaanhoidon yksiköt ja vastaavat tietysti myös niiden kustannuksista. Valtiolta tulee lakiin perustuvien valitonapujen muodossa tietty prosentti sekä terveyden että sairaudenhoitoon kuin myös sosiaalitoimeen.

Jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin. Sairaanhoitopiirit taas puolestaan kuuluvat jonkun yliopistollisen sairaalan vastuualueeseen. Kymenlaakson kunnat ovat muodostaneet Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, jonka tehtävänä on antaa tai järjestää koko laaksokunnan väelle erikoissairaanhoidon tasoista terveydenhoitoa. Kymenlaakso kuuluu edelleen Helsingin Yliopistollisen keskussairaalan vastuualueeseen, josta tai jonka järjestämänä saadaan vaatimimman tason erikoissairaanhoitoa.

Kunnat siis lopulta vastaavat kansalaisten terveyden ja sairaanhoidon kustannuksita hoito- ja hoivaportaan kaikilla tasoilla. Kymenlaaksossa on herättänyt paljon puhetta sairaanhoitopiirin laskutusjärjestelmä. Se perustui pitkään järjestelmään, jossa SHP laskutti toteutuneiden hoitopäivien mukaisesti muutaman kuukauden viiveella. Kun laskutus, erityisesti yliopistollisesta sairaalasta ostettujen ostopalveluiden laskutus, oli luonnollisista syistä muutaman kuukauden myöhässä, niin kuntiin tuli aina kevättalvella edelliseltä toimintavuodelta muutaman sadan tuhannen - muutaman miljoonan euron vaikeasti ennekoitavissa oleva "jälkilasku". Ja se sekoitti kuntien tilapäätökset milloin enemmän, milloin vähemmän.

Pohjoisen kunnant, Kouvola etunenässä, halusivat päästä näistä jälkilaskuista eroon ja niin kunnallisjohtajat ja talousviisaat neuvottelivat sairaanhoitopiirin kanssa järjestelmän, jossa laskutus olisi paremmin ennakoitvaissa. Päädyttiin järjestelmään, jossa laskutus perustuu kolmen edellisen vuoden totetuneen käytön keskiarvon mukaiseen laskutukseen. Eli tänä vuonna Kouvola on maksanut sen mukaan, mikä oli vv 2003-2005 keskimääräinen käyttö, plus kaikille tuleva kustanusten noususta aiheutuva prosenttipohjainen tasokorotus.

Kahtena vuonna (2007 ja 2008) järjestelmä on suosinut etelää, mutta vuoden 2009 talousarviolukujen perusteella näyttää siltä, että tilanne on oikenemassa. Ensi vuoden talousarvion laadinnan laskutuspohjana on vuosien 2004-2006 tilinpäätösten keskiarvo ja niiden mukaan etelän maksuosuus kasvaa 5.3 % ja pohjoisen (uusi Kouvola) 2.6 %. Keskimääräinen kasvu on noin 4 %. Eli järjestelmä tunnistaa todellisen käytön, tosin viiveellä. Etuna tässä järjestelmässä on, että nyt tiedetään melko tarkkaan, mikä Kouvolan osuus on vuonna 2009. Aikaisemman järjestelmän mukaan tämä tieto olisi selvinnyt vasta joskus keväällä 2010.

Sairaanhoidon kasvukäyrä näytää jatkuvan nousun merkkejä. Onneksi torikeskustelujen, lehtikirjoitusten ja vaalimainosilmoitusten mukaan Kouvolan uuteen valtuustoon on tulossa suuri joukko ihmisiä, jotka ovat ylivertaisia asintuntijoita yhtä aikaa sekä talouden kuntoon saamisessa että sairaanhoidon järjestämisessä ja sen kustannusten hallinnassa. Harmi vaan, että he ovat pitäneet tähän saakka kynttilänsä vakan alla ja konkreettiset, arjen realismiin ankkuroidut ehdotukset ovat jäänet tulematta. Vaalien kunkinkaan, äänestäjän, kannattaa varmuuden vuoksi kysäistä julistajilta aina pari jatkokysymystä, miten ja millä rahalla (valtio ei kuulema tule hätiin, sanoin vvm Katainen).
ar.